Jos vipit kielletään, mitä annetaan tilalle?

maaliskuu 7, 2012Kommentit poissa käytöstä

Pikavippi on päivän sana eduskunnassa. Kansanedustaja Sampa Kataja ajaa vippikieltoa, ja varakeinona on vippialan rankat rajoitukset. Asiaa käsitellään eduskunnassa ensi viikon tiistaina, ja tällä hetkellä näyttäisi, että iso osa kansanedustajista on vippien kieltämisen kannalla. Yksikään kansanedustaja ei ole esittänyt vastalausetta vippikiellolle. Lähes jokainen kansanedustaja puoltaa vähintään vippialan rajoituksia.

Molemmat lakialoitteet ovat todella heikosti perusteltuja. Sampsa Kataja on esimerkiksi sanonut, että ihmiset voisivat hakea edullisempaa lainaa muualta sen sijaan, että ottaisivat lainaa ilman vakuuksia vippipalveluista. Pankit eivät kuitenkaan tarjoa vähempää kuin lainaa 1000 euroa, joten mistähän näitä edullisempia lainoja voisi sitten lähteä etsimään?

Kataja on myös väittänyt, että pienlainat olisivat syynä suomalaisten velkaongelmille. Lisäksi hän on sanonut, että pikalainat olisivat törkeän kalliita pankkien vastaaviin lainoihin verrattuna. Pienin laina, minkä olen nähnyt pankissa tarjolla, on 400 euroa. Kyseiselle lainalle olisi tullut pelkästään avausmaksuna yli 200 euroa. Edullisimmat pikavippipalvelut tarjoavat kuitenkin 400 euroa ilmaista lainaa, joten täten pankkilaina olisi huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.

Suomalaisille merkityistä maksuhäiriömerkinnöistä ainoastaan alle yksi prosentti johtuu pikalainoista. Kaikki tämä on tilastotietoa, eli faktaa, toisin kuin Katajan väitökset. Noin yhdeksän asiakasta kymmenestä maksaa pikalainansa ajallaan takaisin. Jäljelle jäävästä kymmenestä prosentista vielä puolet hoitaa lainansa takaisinmaksun heti ensimmäisen maksumuistutuksen saatuaan.
Suurimpaan osaan suomalaisten velkaongelmista on syynä pankkien suosituin lainatuote – kulutusluotto. Pankkien kulutusluotot aiheuttavat noin 71 prosenttia suomalaisille merkittävistä maksuhäiriömerkinnöistä. Asuntolaina taas johtaa maksuhäiriömerkintään noin 16 prosentissa kaikista tapauksista.

Pikalainaa haetaan suurimmassa osassa tapauksista yllättävien menojen, kuten lääkärikulujen hoitamiseen. Pikavippejä ei siis vastoin yleistä väärinkäsitystä käytetä juurikaan juhlimisen tai uhkapelien rahoittamiseen. Noin 65 prosenttia vippejä hakevista henkilöistä on vakituisessa työsuhteessa, ja 24 prosenttia on joko opiskelijoita tai eläkeläisiä. Vain hyvin pieni osa vippaajista on siis työttömiä.

Käsitys pikavippien törkeän kalliista hinnoista on suurimmilta osin median luoma. Apuna tämän mielikuvan luomiseksi on käytetty todellisia vuosikorkoja, jotka pikavippipalvelut ovat pakotettuja ilmoittamaan lainojensa yhteydessä. Todellinen vuosikorko on pankkien suosima tapa ilmoittaa lainojensa korot, eikä ihme, sillä todellisen vuosikoron avulla pankit saavat lainansa näyttämään huomattavasti edullisemmilta, kuin että jos ne ilmoittaisivat lainoistansa aiheutuvat kulut selkeästi euroissa.

Pikalainapalvelut ilmoittavat lainojensa kulut aina myös selkeästi euroissa, joten tiedät aina tarkalleen, paljonko valitsemasi pikalaina tulee maksamaan kaikkine kuluineen. Olisihan pankkilainat tietysti selvästi kalliimman näköisiä, jos pankit ilmoittaisivatkin rehellisesti asuntolainojensa kuluiksi 50 000 euroa muutaman prosenttiyksikön sijaan. Ihmisethän saattaisivat jopa ymmärtää, etteivät pankkien tarjoamat kulutusluotot olekaan niin edullisia, kuin monesti ajatellaan?

Yhteenvetona sanottakoon, että vipit ovat haluttu ja tarvittu tuote, jota ollaan nyt kieltämässä täysin keksityin perustein. Toivottavasti tämä kielto ei tule koskaan menemään läpi.