Todellinen vuosikorko vääristää pikavippien hintoja

huhtikuu 19, 2012Kommentit poissa käytöstä

Media on käyttänyt monesti todellista vuosikorkoa hyväkseen pikavippien demonisoinnissa, sillä todellinen vuosikorko saa pikavipit näyttämään erittäin kalliilta lainoilta. Todellisuudessa todellinen vuosikorko antaa kuitenkin täysin vääristyneen kuvan pikavippien koroista, eikä kukaan maksa oikeasti vipistänsä tuhansien prosenttien korkoja, oli todellinen vuosikorko sitten kuinka suuri tahansa.

Todellisen vuosikoron laskentakaava on niin monimutkainen, että edes lakeja säätävät poliitikot eivät osaa sitä käyttää. Miten sitten oletetaan, että tavalliset kuluttajat voisivat ymmärtää tällaisia kaavioita? Moniko osaa esimerkiksi kertoa, paljonko olisi vuosikorko 100 euron pikavipille yhden päivän takaisinmaksuajalla ja yhden euron kululla? Tuskin kovin moni. Kerrottakoon nyt kuitenkin, että kyseisen lainan todellinen vuosikorko olisi huikeat 3678,34 prosenttia.

Jos edellä mainitun lainan kulut ilmoitettaisiin pelkästään euroissa, pitäisi moni sitä varmasti erittäin edullisena, ja voisi ajatella ottavansa kyseisen lainan tiukan paikan tullen. Jos kyseisen lainan kuluja ei taas ilmoitettaisikaan euroissa, vaan pelkästään todellisena vuosikorkona, ajattelisi kuluttaja heti lainan olevan törkeän kallis eikä edes harkitsisi sen ottamista.

Realistisempana esimerkkinä voitaisiin kuitenkin ottaa 100 euron vippi 30 vuorokauden takaisinmaksuajalla. Lainan kuluna voisi olla 25 euroa, mikä on keskimääräinen 100 euron lainalle tuleva kulu. Takaisinmaksettavaa kertyisi yhteensä siis 125 euroa. Kyseisen lainan todellinen vuosikorko olisi näin ollen 1410,33 prosenttia, eli tämäkin laina näyttäisi vuosikoron perusteella katsottuna törkeän kalliilta.

Mitä kyseisessä tapauksessa todellinen vuosikorko kertoo lainan todellisesta hinnasta? Ei yhtään mitään. Koska kyseisen esimerkkilainan maksuaika olisi 30 vuorokautta, et joutuisi koskaan maksamaan siitä 1410 prosentin korkoa, vaan kuluja tulisi yksinkertaisesti 25 euroa. Oletetaan kuitenkin, että uusisit lainaasi kuluineen 30 päivän välein kokonaisen vuoden ajan, jolloin kuluja tulisi 12*25=300 euroa. Kun kuluja tulisi 300 euroa, olisi vuosikorko 300 prosenttia, ei 1410 prosenttia.

Varsin onnistuneen propagandan seurauksena kuluttajien päät on onnistuttu sekoittamaan niin hyvin, että enää ei muisteta miten jo kansankoulussa opittua todellisen vuosikoron laskentakaavaa tulisi todellisuudessa käyttää. Kuten jo koulun penkillä opimme, ei todellisen vuosikoron laskelman lopputulos kerro laskijalle yhtään mitään, jos laskija ei ymmärrä miten on tiettyyn lopputulokseen päätynyt.

Nykyisen vuosintakoron laskentakaavalla ollaan päädytty juurikin tähän tilanteeseen. Pahinta tässä kuitenkin on se, ettei kuluttajien edes haluta ymmärtävän kaavaa, vaan pyritään ainostaan johdonmukaisesti esittämään lopputulos sen kummemmin kertomatta miksi korko on sen suuruinen kuin se nyt sattuu olemaan. Yhteenvetona voitaisiin sanoa, ettei todellista vuosikorkoa kannata aina olla ensimmäiseksi katsomassa.